♕ Mockingbird ♕

Kuvankaunis ja keveäliikkeinen Mockingbird on pyörinyt myyntitallin puolella jo useamman kuukauden, ja Frederike alkaa epäillä, että Anne-Marie on sittenkin kiintynyt nuoreen nelivuotiaaseen estetammaan. Hevonen on tullut Saksasta Holmqvisteille myyntivälitykseen, ja ostajia sillä riittäisi. Eikä ihme. Säpäkkä Birdie on menestyksekkään Barbara II:n ensimmäinen tammavarsa, jonka varalle kasvattajalla on suuria odotuksia. Se on ehtinyt kiertää vasta muutamia ikäluokkakilpailuja, mutta on osoittanut jo nyt olevansa lahjakas estehevosen alku.

Frederike katsoo suosikkihevostaan tietysti vaaleanpunaisten lasien läpi, mutta aikamoinen kultakimpale se muidenkin mielestä on. Birdie on kissamaisen notkea, mielettömällä hypyllä varustettu hevonen, josta uhkuu lapsenomaista intoa. Se ei missään nimessä ole mikään uuninpankolla löhöilevä katti, vaan suoraa sukua itse gepardille ja pantterille.

Birdie on paitsi ketterä, myös älykäs hevonen. Ratsastaessa huomaa, että sillä on aina oma ajatus mukana, ja tötterökorvillaan se tarkkailee tiiviisti ympäristöä. Villieläimen refleksien ansiosta Birdie pyörähtää silmänräpäyksessä pakoon havaitessaan ympäristössä mahdollisia uhkia. Onneksi se säikkyy harvoin ja malttaa sileälläkin keskittyä, kun sille vain tarjoaa riittävästi virikettä. Birdiellä on luontaista estesilmää, mutta ratsastajalle se ei kuitenkaan tarjoa ilmaisia ponnistuspaikkoja. Huonosta lähestymisestä tamma ennemmin kieltää kuin kolauttaa päin puomeja. Niitä Birdie pudottaa harvoin, sillä sen hyppy irtoaa maasta kuin pienten rakettimoottoreiden siivittämänä, ja se katsoo aina tarkasti mihin jalkansa ojentaa.

Tallikäyttäytymiseltään Birdie on.. noh, lähes moitteeton. Minkäs sille mahtaa, jos silloin tällöin sattuu olemaan kipinöitä kavioissa? Kovin perusteellisen paapomisen ystävä Birdie ei ole, mutta rapsutukset ja ratsastajien taskuissa rapisevat eväät kyllä kelpaavat. Ruoka-aikaan tamma pitää usein meteliä itsestään, mutta muuten se on varsin edustuskelpoinen yksilö, eikä kengittäjällä tai eläinlääkärillä yleensä ole siitä pahaa sanottavaa.

Sukuselvitys

isä Castor trak, 166 cm, ruunikko	ii. Clueless trak, 169 cm, punaruunikko	iii. Cluedo trak, 171 cm, punaruunikko
		iie. Lady Liz trak, 172 cm, tummanruunikko
	ie. Carina VV trak, 165 cm, ruunikonkimo	iei. Tricky Treat xx xx, 164 cm, mustankimo
		iee. Canopus trak, 167 cm, ruunikko
emä Barbara KWPN, 165 cm, vaaleanruunikko	ei. Silver Cape KWPN, 171 cm, ruunikko	eii. Boreas KWPN, 170 cm, ruunikko
		eie. Saffron KWPN, 170 cm, tummanruunikko
	ee. Bobbi holst, 168 cm, vaaleanrautias	eei. Skratti holst, 173 cm, ruunikko
		eee. Bettina II holst, 164 cm, rautias

01.11.2020

rrp-t.

Casually Mocking Chirp

i. Casually Eating Crocs

om. Elise Venn (VRL-14837)

EV-II

Castoria katsoessa ei ole vaikea arvata keneltä Mockingbird on perinyt solakan runkonsa ja elastiset liikkeensä. 166-senttinen trakehnerori on vanhasta suvusta polveutuva perusruunikko, joka on tehnyt esteradoilla kiitettävää tulosta myös kansainvälisesti. Ori on päässyt ratsastajansa kanssa edustamaan Saksaa isommissa kilpailuissa, ja oven takana kolkuttelevat kärkisijat antavat odottaa menestystä tulevaisuudessa. Parhaimmillaan Castor on ehdottomasti ahtailla, ketteryyttä vaativilla, uusintaradoilla. Sen tulostaso on kuitenkin melko epävakaista, ja samaan viikonloppuun saattaa mahtua nollaratojen lisäksi myös keskeytyksiä. Castorin kilpaura on vielä kesken, ja toistaiseksi oria on käytetty jalostuksessa hyvin säästeliäästi.

ii. Alankomaissa kasvanut ja myöhemmin Ruotsiin muuttanut Clueless on laadukas harrasteratsu ja oikea herrasmies. Se syntyi suurtallin hulinaan, mutta ei tarkkoja rutiineja tarvitsevana hevosena oikein koskaan tottunut vilkkaaseen kisaelämään. Sillä oli muuten kaikki tarvittavat ominaisuudet kohdallaan, mutta stressiherkän hevosen pää ei kestänyt jatkuvaa reissaamista. Siksi Clueless myytiin seitsemänvuotiaana Ruotsiin yksityiskotiin, jossa siitä tuli Lasse: koko perheen rakastettu harrastehevonen. Elämänsä aikana Lasse on toiminut ponnahduslautana neljälle poniluokista eteenpäin siirtyvälle junioriratsastajalle ja on siinä tehtävässä elementissään. Se ei pieniä virheitä hätkähdä ja on yhä 23-vuotiaana innokas tekemään töitä. Ruotsiin muuton jälkeen Lasse ruunattiin, mutta se ehti sitä ennen astumaan kymmenen tammaa.

ie. 165-senttinen Carina VV oli tähdenlento. Se tuli suositusta emälinjasta ja kipusi nopeasti kansallisissa kilpailuissa 130 senttimetrin luokkien kärkeen. Puoliksi täysiverinen Carina otti radoilla ajoittain kipinää, mutta oli tallissa varsinainen päätä kainaloon tunkeva nössö. Kiireisesti liikkuvalla hevosella ei ollut asiaa kouluradoille, mutta Carina olikin tehty hyppäämään. Sen ura estehevosena kuitenkin päättyi äkillisen jännevamman takia jo 10-vuotiaana, eikä Carinan kanssa koskaan päästy kokeilemaan, olisiko sillä riittänyt ponnua korkeampiin luokkiin. Kilpauransa jälkeen Carina muutti uuteen kotiin Sveitsiin ja teki viisi varsaa, joista ainoastaan Castor on menestynyt isommissa luokissa.

Mockingbirdin emä Barbara on ehjän ja menestyksekkään uran esteratsastuksen kansainvälisellä huipulla tehnyt hollantilaistamma. Ulkonäöllisesti se on kovin tyttärensä kaltainen: vaaleanruunikko sukkajalka, joskin vähän raskasrakenteisempi ja lyhytsäärisempi. 165-senttisellä tammalla on tunnetusti rohkea hyppy ja kaasupoljin herkässä. Loistavilla nopeus- ja voimaominaisuuksillaan Barbara paikkaa tekemiään huolimattomuusvirheitä, jotka silloin tällöin kostautuvat ylimääräisinä puomeina. Radalla tai sen ulkopuolellakaan se ei ole kaikkein älykkäin hevonen, mutta lempeys ja uteliaisuus tekevät siitä miellyttävän ratsastaa ja käsitellä. Aktiivinen kilpaura on Barbaran osalta jo ohi, ja nykyään tamma toimii siitoskäytössä kasvattajallaan. Barbara on tähän mennessä ehtinyt varsomaan neljä varsaa, joista Mockingbird on ainoa tamma.

ei. Silver Cape oli simppeli hevonen. Kilpailuissa se joko menestyi tai ei menestynyt, ja ihmisistä se joko piti tai ei pitänyt (suurimmasta osasta ei pitänyt). Hollanninpuoliverisellä oli iso laukka ja esteiden päällä se liiteli aina vähän ylimääräistä. Tallissa ja kisapaikoilla ori oli äänekäs showmies, jonka käyttäytymistä olisi pitänyt hävetä ellei se ei olisi pärjännyt niin hyvin tulostaululla. Silver Capesta oli sukunsa puolesta aina odotettu jos ei kultakimpaletta, niin ainakin hopeista sellaista, ja ne odotukset ori takuulla lunasti. Uransa aikana se ansaitsi GP-luokista vähintään painonsa verran palkintorahoja ja menestys teki siitä kysytyn jalostusoriin. Silver Capen jälkeläisistä suurin osa on seurannut isänsä kavionjäljissä estekentille, mutta muutama on menestynyt myös kenttäratsastuksessa.

ee. Bobbi oli ratsuhevoskasvatuksen oppikirjaesimerkki: vanhempiensa parhaimmat puolet perinyt hyväluonteinen suoritushevonen. Nuoruusvuosinaan 168-senttinen holsteintamma kilpaili myös kenttää, mutta omistajan vaihtuessa esteradat vakiintuivat sen päätyöksi. Työläältä Bobbin kanssa ei tosin tuntunut mikään. Se suoritti helpon oloisesti 150 senttimetrin luokkia, ja oli paitsi nopea, myös älykäs ja tarkka kavioistaan. Erityisen hyvää esteälyään tamma periytti harmittavan vähälle seitsemästä jälkeläisestään, mutta muuten sen piirteet näkyvät varsoissa selkeästi. Bobbi lopetettiin 24-vuotiaana rauhallisten eläkepäivien jälkeen.

Kilpailukalenteri ja saavutukset

♕ EV-II ♕

Palkittu EV-II palkinnolla helmikuun tilaisuudessa pistein 4 + 10 + 3 + 4 + 3 + 6 = 30

Villit

17.02.2022 Vanian tamma-asema - Estekilpailut | 90 cm | 3/7 (4 vp) 20.02.2022 Kultasaaren kartano - Estekilpailut | 90 cm | 2/7 (0–0 vp 60.480/47.507 s) 12.03.2022 Stall Sjöholma - Harjoituskilpailut | 100 cm | 4/8 (0 vp) [1] 18.03.2022 Stall Green Mage - ISJS 2022 | Young Horse 125 cm | 16/31 (4 vp) 19.03.2022 Stall Green Mage - ISJS 2022 | Speed Young Horse 120 cm | 9/28 (52.478 s) [1] "Frederike ratsasti hyvin varman päälle nuoren hevosensa kanssa. Birdie kiitti ja leiskautti esteistä yli solakoilla hypyillään. Mainio suoritus!"

5 starttia joista... 0 voittoa ja 1 muu sijoitus Sijoitusprosentti 20% Ratsastajana Frederike Svanling Palkintosumma 0v€

Varustekaappi

Varusteet
- Sileälle yleissatula ja enkut
- Hypätessä estesatula panssarivyöllä ja enkut tai meksikolaiset suitset
- Estesatulan alle romaani
- Maastoon tarvittaessa korvahuppu
- Myös kuolaimettomat suitset ok
- Aina suojat tai pintelit joka jalkaan

Hoito-ohjeet
- Rankemman treenin ja hyppäämisen jälkeen jalkojen kylmäys. Kylmäyssuojat löytyvät nimikoituna tallin pakastimesta
- Klipataan treenikaudella kokonaan
- Hoitopakissa hyönteiskarkote ötökkäaikaa varten

Loimitus
- Sadekelillä tarhaan mustaharmaa sadeloimi, tarvittaessa villaloimi alle
- Pakkasella musta tallitoppis sisään ja kaulakappaleellinen toppaloimi ulos
- Kuljetukseen ja kuivatukseen musta villaloimi
- Kylmällä ilmalla ratsastukseen villainen ratsastusloimi ja pimeällä pinkki heijastinloimi

Dagbok

Pikkulintu

Maanantaiaamuissa on harvoin hohdokkuutta, mutta tänään maailma suorastaan hehkuu. llmassa on pikkupakkasta, ja vaaleanruunikko Birdie lähes tanssii kuuran koristelemalla metsäpolulla. Vastasataneeseen lumeen jää serpentiinikuvio tamman askeleista.

Birdien ratsutusjaksossa on meneillään kevennetty viikko ja Freddelle se tarkoittaa päivittäisiä maastoretkiä hevosen kanssa. Tähän asti Birdien kanssa on työskennelty Holmqvisteillä lähinnä sileällä, mutta lyhyen loman jälkeen on tarkoitus jatkaa esteiden parissa. Anne-Marien kalenteriin merkitsemä estevalmennus saa Fredden innostumaan. On mielenkiintoista päästä kokeilemaan miten näppärästi ketterä hevonen kääntyy oikealla esteradalla. Fredde tietää, että Birdie on tallissa vain väliaikaisesti, ja että siitä on tehty jo useampi myyntitarjous. On vain ajan kysymys milloin pikkulinnun on aika jatkaa matkaa, ja siksi on otettava kaikki ilo irti sen kanssa touhuamisesta.

Laukkasuoran alussa Fredde kannustaa hevosta hiljaa. Samantien se ampaisee täyteen laukkaan korvat niskaa vasten painettuina. Vauhti nostattaa kyyneleet silmiin ja saa metsän puut vilisemään näkökentässä. Birdie jatkaa hurjaa laukkaansa, eikä hidasta, vaikka tie nousee nyt loivasti ylös kohti peltoja. Vauhti tekee nuorelle hevoselle hyvää. Sen askel rentoutuu ja pikkuhiljaa se alkaa kuunnella ratsastajaansa. Korvat kääntyvät pystympään ja tasaisessa rytmissä kaviot takovat kumpuilevaa tietä.

Kun laitumet alkavat näkyä Fredde istuu syvemmälle satulaan ja jarruttelee. Birdie vastustelee hetken puolipidätteitä. Sillä olisi vielä virtaa laukata, mutta pian se siirtyy kiltisti raviin.

Saatuaan pitkät ohjat vaaleanruunikko tamma venyttää kaulaansa ja pärskii.

Se on niin hyväntuulisen oloinen, että Freddeä naurattaa.

Ei kultaa eikä hopeaa

4 päivää, 2 hevosta, 4 rataa ja 5 puomia

Siltä elämä näyttää, kun kirsikkapuut kukkivat Markarydissä ja kansainvälinen huippuratsastus saapuu Ruotsiin.

Frederike aloittaa kisaviikon metrikympillä retein ottein, sillä onhan Birdie startannut kahtakymppiä jo maaliskuussa, ja vieläpä tasaisen varmoin tuloksin. Hannabyn Kirsikka-areenan kupeessa uhmakkuus karisee kuitenkin nopeasti. Aitojen sisällä ratsukot panevat parastaan, ja jo perusradan ensimmäisten ratsastajien joukossa nähdään vauhdikkaita suorituksia. Vaikka Frederike yrittää ottaa varman päälle ja ratsastaa aavistuksen pidemmät tiet, loppuradalle tulee huolimattomuusvirhe ja pudotus, joka vie mahdollisuudet sijoittua. Huolettomasti ratsastaja ajattelee, että se on melkein onni, sillä Birdie säikkyy joka puolella seisovia kukkaistutuksia, ja ratsastajille ojennettavat palkintokimput ovat valtavia. Edessä on vielä kolme pitkää kisapäivää ja monta mahdollisuutta onnistua.

Vaan eipä ole metrikaksikymmentä yhtään edeltäjäänsä suotuisampi. Jo verryttelyssä Birdie on hankala ratsastaa, ja Frederike tuskailee toden teolla, kun kovaäänisistä kaikuvat kuulutukset säikäyttävät hevosen laukalle. Tamma käy kaiken kisahulinan keskellä aika ylikierroksilla ja surisee ja pörisee, kuin pienen pieni pörriäinen. Toiveikkaasti Frederike ajattelee, että ehkä kaiken sen surinan saakin kanavoitua yhteen terävään pistokseen, ja radasta tuleekin tuulennopea. Alku on kuin onkin lupaava ja kolme ensimmäistä estettä ylittyvät puhtaasti. Seuraavassa kaarteessa Frederike jää painostamaan liikaa ja Birdie reagoi kiihdyttämällä päättömästi vauhtia. Ylimääräinen voltti maksaa neljä virhepistettä, mutta sen ansiosta värikkään sarjan molemmilla osilla puomit pysyvät kannattimillaan. Loppurataan ei kuitenkaan löydy enää hyvää tempoa ja ponnistuspaikat jäävät huonoiksi. Viimeisellä okserilla takapuomi kolahtaa maahan ja kahdeksan virhepistettä sinetöivät sijan 35.

Torstai-illan päätteeksi Hanamiweekin tilastoon voi lisätä myös 2 hampurilaisateriaa ja 0 Hannabyn linnan kellariklubista tilattua drinkkiä. Ne jäävät tällä kertaa vain haaveeksi, sillä muhkeasta potista palkintorahaa ei heru siivuakaan ja kilpailualueen hinnat ovat kyyneliä suolaisemmat.

Onneksi Lottiella on läppärillä tallenteet päivän radoista ja hevosrekan jääkaapissa pullo kylmää colaa.